Tänään kirjoitan Sinulle rakkaudesta

Sanoilla on mahtivoima, siis katsotaanpa ensin mistä kirjaimista sana rakkaus on tehty.

R= raudanluja,         rakkaus ei lopu tai katoa
A= autuus,               rakkaus tuntuu hyvälle kehossa ja mielessä
K= kaunis,               rakkaus on puhdasta ja kaunista
K= kaiken kattava,  rakkaus pitää sisällään kaiken mitä teet
A= aurinkoinen,      rakkaus on lämmintä ja valoisaa
U= usko,                  rakkaus tuo ja vahvistaa uskoa sekä toivoa
S= sinä,                    olet rakkauden keskipisteessä

ehkä keksit itse toiset sanat noista alkukirjaimista.

Rakkaus sekoitetaan mielestänin moneen eri tunteeseen,  muun mussa  esimerkiksi omistamisen haluun, himoon, ihailuun, palvontaan ja kontrolliin.

Mietin olenkohan itse kokenut aitoa rakkautta? Ainakin omat lapseni tuovat mukanaan aidon ja puhtaan rakkauden kokemisen, se ei pyri kahlehtimaan, omistamaan, himoitsemaan vaan ohjaamaan pitkämielisesti ja luovuttamaan maailmalle hänen omalle matkalleen rakkauden siivitämänä, toivoen ja rukoillen parasta hänelle.

Sisällä sydämessä rakkaus.

kuva Kaija Tikkanen

Isä,
jokaisella on sellainen henkilö kuin oma isä,
jokainen meistä on puoliksi isästä rakennettu,
jokainen meistä kantaa isäänsä mielessään,
jokainen meistä ilmentää isäänsä sanoissaan ja teoissaan,
jokainen tyttö on rakastunut ensiksi miehistä isäänsä,
jokainen on jumaloinut isäänsä,
jokainen on vihannut isäänsä,
jokainen on inhonnut ja hävennyt isäänsä,
jokainen on mielessään turvannut isäänsä,
jokainen on pettynyt tavallaan isäänsä,
silti hän on ainoa, oikea isäsi.
Rakas Isä!

Kaija Tikkanen

kuva:Kaija Tikkanen

Ajatusta vailla

Ajatusta vailla on eloni tää, joka tapahtumamerissä ajelehtii.

On tuskaa yllä taakkanani mun, mutta aurinko jo kaukana häämöttää.

Elon aikananani olen tehnyt paljon hyvää ja pahaa, ne mulle anteeksi antakaa, elolliset ja maallisesti elottomat. Vai onko kuollut eloton jos häntä sydämessäni kannan?

Ajatusta vailla, ehkä enemänkin toimintaa.

Ajatusta vaikka ei järkeäkään ole, jolle sitä rakentaa.

Olenko täällä yksin?
Kuuleeko minua kukaan?
Kuulenko minäkään ketään tai edes itseäni itseäni?

Robi

"Olipa kerran ........ onnellisena elämänsä loppuun saakka."

Tuohon väliin mahtuu meidän jokaisen oma suosikki tarina. Joka on ainutlaaituinen ja arvokas.

Millaisen tarinan sinä luot (olet luonut), seikkailuja, romantiikkaa vai vauhtia ja vaarallisia tilanteita?

Tarinassani voin itse valita roolini monista vaihtoehdoista kuten mm. uhri/marttyyri/ pettäjä/sankari vai auttaja. Voin muokata rooliani, mennä siihen ja siitä pois. Miten mielenkiintoinen tarina katsella!

Olemme kaikki sankareita omassa tarinassamme ja yleensä elämme tarinamme muiden varoitteluista huolimatta.

Joskus voi myös olla raskasta katsoa vierestä kun läheinen elää todeksi valintojaan tarinassaan.

On lohduttavaa muistaa, että kukaan ei voi pelastaa toista elämältä, voi ajatella esim., että

olen hyvin pahoillani, etten pysty pelastamaan sinua omilta päätöksiltäsi...,
olen pahoillani, että elämä sattuu ...,
toivon että voisin tehdä enemmän suojellakseni sinua.

Voin muuttaa näkökulmaa omaan ja toisen tarinaan ja tulla näin objektiivisemmaksi tarinoiden suhteen. Voin katsoa valintoja ja reaktioitani sekä muuttaa niitä.

Joka tapauksessa minä haluan itse kirjoittaa oman sankaritarinani, entä sinä, mikä on sinun tarinasi?



Natha Jayn kirjoituksesta Tarina 13.12.2018 innostuneena 23.12.2018 on aika pysähtyä Joulun aikaan, hyvästellä Vanha vuosi ja toivottaa Uusi vuosi tervetulleeksi!

Hyvää Joulua ja paljon Onnea Uuteen Vuoteen meille kaikille!

Kaikki järjestyy

älä huolehdi, kaikki järjestyy.<3
Ei ole mitään hätää, kaikki on hyvin juuri nyt, ja se riittää!
Hetki kerrallaan mennään eteenpäin, kuten kuitenkin elämässä yleensä.
Elämässä kaikki voi näyttää kummalliselta ja ahdistavalta,
mutta kaikki se mitä tapahtuu on kuitenkin aika tuttua ja yksinkertaista.
Lähetän minun sydämeni sinulle, olet rakastettu!
Jaksa vielä vähän, kyllä se kuitenkin aina helpottaa!

Katkelma Russ Harrisin kirjasta Onnellisuusansa/Elinvoimaa hyväksymisen ja omistautumisen avulla (suom. Arto Pietikäinen)

 HIRVIÖT LAIVALLA s. 133

Kuvittele ohjaavasi laivaa kaukana meren ulapalla. Kannen alla, näkymättömissä oleskelee suuri lauma hirviöitä, joilla kaikilla on valtavat kynnet ja veitsenterävät hampaat. Niiden muoto vaihtelee. Jotkut niistä ovat syyllisyyden, vihan, pelon tai toivottomuuden kaltaisia tunteita. Jotkut niistä ovat muistoja hetkistä, jolloin epäonnistuit, mokasit pahasti tai sinua satutettiin. Osa niistä on ajatuksia: "se on liian vaikeaa", "nolaan vain itseni" tai "epäonnistun varmasti". Jotkut niistä ovat muodoltaan mielikuvia, joissa voit nähdä itsesi joko esiintyvän kömpelösti tai kun joku hylkää sinut. Sitten sinne mahtuu myös voimakkaita mielihaluja juoda liikaa, tupakoida, vahingoittaa itseä tai syödä liikaa.Sitten hännänhuippuna ovat vielä epämiellyttävät kehon tuntemukset, kuten kuristava tunne kaulassa tai vatsanvääntely.

Niin kauan kun annat laivan ajelehtia merellä ilman päämäärää, ne pysyvät kannen alla. Mutta heti jos alat ohjata laivaa kohti rantaa, ne ryntäävät saman tien kannelle, heiluttelevat siipiään, paljastavat kulmahampaansa ja uhkaavat repiä sinut palasiksi. Luonnollisestikaan et pidä siitä lainkaan, ja niinpä sanot heille:"Jos te pysytte kannen alla piilossa, niin minä jatkan laivani kanssa ajelehtimista ulapalla". Hirviöt suostuvat tähän ja kaikki näyttää olevan kunnossa - hetken aikaa. Ongelma piilee siinä, että olet jo pitkästynyt purjehtimiseen merellä. Alat kyllästyä, tulet yksinäiseksi, tunnet olosi kurjaksi, alat ärtyä ja ahdistua yhä enemmän. Voit nähdä monen muun laivan kulkevan kohti satamaa, mutta omasi et. "Millaista elämää tämä oikein on?" ajattelet. "Tuo kaukana näkyvä maa on se paikka, jonne haluan purjehtia." Mutta kannen alla pälyilevät hirviöt eivät ole kovin kiinnostuneita siitä, mitä sinä haluat. He haluavat pysytellä merellä, siinä kaikki! Samalla kun käännät laivasi kohti rantaa, hirviöt nousevat kannelle ja uhkaavat taas repiä sinut pieniksi palasiksi.
On mielenkiintoista, että vaikka nämä hirviöt ovat taitavia uhkailemaan sinua, ne eivät koskaan oikeasti satuta sinua fyysisesti. Miksi eivät? Koska ne eivät pysty! Ainoa asia, mihin ne pystyvät, on äänekäs karjuminen, siipien uhkaava levittely ja pelottelu - fyysisesti ne eivät pysty edes koskettamaan sinua. Heti, kun ymmärrät, että niillä ei ole voimaa oikeasti vahingoittaa sinua, niin olet vapaa niiden vallasta. Voit ohjata laivasi minne haluat - kunhan vain olet halukas hyväksymään hirviöiden läsnäolon. Hirviöiden voima pohjautuu ainoastaan siihen, että sinä uskot niiden olevan oikeasti uhka...Ajattele...kirjoita...

1. Miten käyttäytymiseni muuttuisi, jos tuskalliset tunteet eivät olisi esteenä?
2. Mitä asioita tekisin, jos aikani ja voimani eivät tuhlaantuisi ongelmallisten tunteiden kanssa?  
3. Mitä tekisin, jos pelkoni ei olisi niin voimakasta kuin se on?
4. Mihin ryhtyisin, jos ajatukset epäonnistumisesta eivät estäisi minua?

Kuva Kaija Tikkanen

Ajatukset... ovat vain sanoja ja kuvia mielessä - mitä paremmin pystyt näkemään ajatukset sellaisina kuin ne ovat - sitä vähemmän vaikutusvaltaa niillä on elämääsi.