keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

We see the world not as it is, but as we are. - Anais Nin -

Muistatko, että pidit totena jotain asiaa koska se vain tuntui tai kuulosti sellaiselta? Kuinka paljon uskomme eri asioita todeksi näkemättä niitä? Kuka tietäisi ja kertoisi sen?

Olet varmasti kuullut usein sanottavan, että en usko ennenkö näen sen. Toinen puolestaan ei usko todeksi jotain asiaa jos sitä ei ole painettu sanoiksi. Toisaalta taas osa ihmisistä ei usko painettua sanaa todeksi, kuten Raamattua. Jokainen meistä tietää painetun sanan ja näkemiemme asioiden todenperäisyyden muunneltavuuden mahdollisuudet, mutta se ei estä sitä etteikö painettu sanakin voisi olla totta.

Kaiken muuttuvaisuuden keskellä on perin inhimillistä muodostaa totena pidettäviä oletuksia eri ihmisistä ja asioista. Puhutaan stereotypioista, joihin syyllistyn huomaamatta itsekin. Kunhan aina välillä muistaisin sen, että teen sitä.

Jokainen meistä muodostaa oman todellisuutensa eri aistiensa välityksellä, joten todellisuus on meillä jokaisella erilainen. Kuinka helposti sen unohtaa, että minun todellisuuteni on vain minun todellisuuttani.

Kenen muodostama todellisuuskuva vie voiton? Eniten ääntä pitävän, vai...?