keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

We see the world not as it is, but as we are. - Anais Nin -

Muistatko, että pidit totena jotain asiaa koska se vain tuntui tai kuulosti sellaiselta? Kuinka paljon uskomme eri asioita todeksi näkemättä niitä? Kuka tietäisi ja kertoisi sen?

Olet varmasti kuullut usein sanottavan, että en usko ennenkö näen sen. Toinen puolestaan ei usko todeksi jotain asiaa jos sitä ei ole painettu sanoiksi. Toisaalta taas osa ihmisistä ei usko painettua sanaa todeksi, kuten Raamattua. Jokainen meistä tietää painetun sanan ja näkemiemme asioiden todenperäisyyden muunneltavuuden mahdollisuudet, mutta se ei estä sitä etteikö painettu sanakin voisi olla totta.

Kaiken muuttuvaisuuden keskellä on perin inhimillistä muodostaa totena pidettäviä oletuksia eri ihmisistä ja asioista. Puhutaan stereotypioista, joihin syyllistyn huomaamatta itsekin. Kunhan aina välillä muistaisin sen, että teen sitä.

Jokainen meistä muodostaa oman todellisuutensa eri aistiensa välityksellä, joten todellisuus on meillä jokaisella erilainen. Kuinka helposti sen unohtaa, että minun todellisuuteni on vain minun todellisuuttani.

Kenen muodostama todellisuuskuva vie voiton? Eniten ääntä pitävän, vai...?

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Elämän perusasioita jaksamiseen

Yksi ihminen, joka välittää. Yksi asia, jossa tietää olevansa hyvä.Yksinkertaisesti olla rakastettu ja tarvittu.  - Rutter -

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Naaraspuolinen homo sapiens kasvimaalla

Vihdoinkin sain kasvimaan tehtyä. Takapuoli ilmoittaa uusien lihaksien löytymisestä ja iho kuumottaa äkillisestä auringon paljoudesta ja kutiaa ötököiden puremista. Sisälläni on kuitenkin tyytyväisyys ja onnellisuus tehdystä työstä. Kaupasta saisin varmasti kaikki vihannekset edullisemmin, mutta siitä jäisi tämä maan möyhyämisen ja rikkakasvien kitkemisvaiva/ilo pois.
Kenellä suinkin on mahdollisuus maan möyhimiseen, niin suosittelen lämpimästi. Tämä toimii myös hyvänä läsnäoloharjoituksena. Ainakin minulla ajatukset olivat niin tiukasti kiinni siinä mitä tein, että perusajatuskuviot väistyivät. Tekee hyvää välillä kokea tämä.
Pellolla tuli vastaan mitä kummallisemman näköisiä ötököitä. Näin me niiden kanssa naapureina eletään tuntematta edes toistemme lajia. Tai enhän tiedä josko ne tiesivät, että tuo on se joka vuotinen naaraspuolinen homo sapiensheimoon kuuluva olio. Varsinaisesti sitä ei tarvitse pelätä, mutta kannattaa siirtyä pois tieltä ettei joudu tallotuksi. Se nimittäin möyhii maata ja laittaa sinne erilaisia kasvien siemeniä pitkiin jonohin. Sitten se käy koko kesän aina möyhimässä niitä toisia kohtia siitä maasta. Kummallista toimintaa noilla homo sapiensseilla.
Ruusupavun siemenet olivat muuten tosikauniita, mietin jo raskinko laittaa niitä edes maahan. Ne olivat aika isoja pinkkimustia, joista olisi voinut tehdä vaikka kaulakorun. Harmi kun ei tullut kuvattua niitä ennen maahanlaittoa.
Tsekkasin, että netistä löytyy kyllä kuivia, tässä yksi linkki Pehmyt piirto blokiin:
http://3.bp.blogspot.com/_m6nmT_CQpK4/Sqnc-z_47kI/AAAAAAAAAXI/fLguFaMVWzU/s400/ruusupavut+kupariastiassa.JPG